Materiaalit:
ETUSIVUTapahtumakalenteriJuomien valmistusKeruutuotteiden jalostaminenMakeisten valmistusMarjojen jalostaminenSienten jalostaminenSuklaatuotteiden valmistusANNA PALAUTETTA!
Raaka-aineen valinta ja esikäsittelyt

   

Keruutuotteiden jalostaja:

  • Tunnistaa ja vastaanottaa lopputuotteessa käytettävät raaka-aineet oikein
  • Vastaanottaa raaka-aineet oikein
  • Varastoi raaka-aineet oikein
  • Arvioi raaka-aineen laatua aistinvaraisesti
  • Käsittelee raaka-aineita valmistusprosessin eri vaiheissa hygieenisesti ja taloudellisesti
  • Esikäsittelee raaka-aineita oikeaoppisesti


ONNISTUMISEN EDELLYTYKSETLaatu ja hygieniaopas

OIKEA, TUOTTEELLE SOPIVA

  • Pektiini
  • Happamuus
  • Sokeripitoisuus (liukoinen kuiva-ainepitoisuus)

OIKEA RESEPTI, AINESUHTEET

  • Rakenne
  • Maku
  • Ulkonäkö

OIKEA VALMISTUSTAPA

  • Aineiden liottaminen/sekoittaminen
  • Kuumennusajat/lämpötilat
  • Pakkauslämpötila
  • Jäähtymisnopeus

OIKEA VARASTOINTI JA ”PARASTA ENNEN”


Luonnonyrtit

Opetus-dvd

Arktiset Aromit on valmistanut luonnonyrteistä kertovan dvd:n. Tietoa löytyy luonnonyrttien tunnistamisesta, ravintoarvoista, käsittelystä ja säilöntämenetelmistä. Samoin kerrotaan yrttien käytöstä koti- ja suurtalouksissa sekä yritysten valmistamista yrttituotteista.


Sokeri

  • Sokerin tehtävä on tuotteen makeuttamisen lisäksi mikro-organismien (pieneliöiden) kasvun estäminen. Sokeri sitoo vettä ja parantaa näin tuotteen säilyvyyttä.
  • Sokeri muodostaa pektiinin kanssa tuotteen rakenteen
  • Sokeri säilyttää maun ja jossain määrin myös C-vitamiinin
  • Sokeri säilyttää myös tuotteen värin, väri ei säily, jos lisättyä sokeria on alle 25 % 
  • Fruktoosi (hedelmäsokeri) ei säilytä värejä yhtä hyvin kuin tavallinen sokeri


 Tärkkelyssiirappi

  • Vaihtoehtona on maltoosisiirappi
  • Tärkkelyssiirappi valmistetaan vehnästä, maltoosisiirappi ohrasta
  • Tärkkelyssiirappi on maltoosisiirappiin verrattuna väriltään hieman keltaisempaa ja myös hieman makeampaa
  • Siirappiin liitetty luku ilmoittaa makeusasteen (esim. Tärkkelyssiirappi 40 = > sopii marmeladimakeisiin)

 Vesi 

  • Yrttien maku- ja väriaineet voidaan keittämällä uuttaa vesiliuokseen
  • Kova eli kalsiumpitoinen vesi voi antaa sopivan kalsiumlisän ja nopeuttaa hyydytettävien tuotteiden hyytymistä
  • Lisätyllä sokerilla saavutetaan riittävä kuiva-ainepitoisuus.


Lisäaineet

A. LISÄAINEIDEN KÄYTTÖ

  • Quantum satis – käyttötapa: riittävä määrä hyvän valmistustavan mukaisesti eli enimmäispitoisuutta ei ole määrätty (esim. sitruunahappo)
  • määrä ei ylitä sitä, mikä on tarpeen halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi
  • käyttö ei saa johtaa harhaan

B. PEKTIINIT (E 440)

Pektiini on vesiliukoinen hiilihydraatti, jonka pitoisuus on 

ERITTÄIN KORKEA omena, porkkana, tomaatti
KORKEA karviainen, herukat
KESKIMÄÄRÄINEN mansikka, vadelma
ERITTÄIN ALHAINEN kirsikka. mustikka



Lisäainepektiini on muunnettua sitruunapektiiniä, joka on käytössä yleisempää tai omenapektiiniä, joka on tummempaa ja saattaa aiheuttaa esim. hillahilloon käytettynä tummemman värin.

LM-PEKTIINIT, joita yleisimmin käytetään pienimuotoisessa yrttien jatkojalostuksessa, hyytyvät jopa alle 30% kuiva-ainepitoisuudella ja pH:ssa alle 2,5-6,5, eli niillä voidaan valmistaa myös vähäsokerisia sekä happamia tai vähemmän happamia jalosteita.

Yleisimmät kaupalliset pektiinit ovat:

LM 102 Tavallisiin jalosteisiin
LM 104 Happamiin, pH alle 2,5
LM14AG Paistonkestäviin tuotteisiin, estää kuohumisen ja valumisen paiston aikana
D100 Makeismarmeladiin, puskuroitu eli lisätty happamuutta säätäviä aineita

HUOM! LM 102-pektiinillä tehty tuote jäähdytetään 80 asteeseen ja LM 104-petiinillä tehty tuote 90 asteeseen ennen pakkausta

 

PEKTIINEJÄ KÄYTETTÄESSÄ HUOMIOITAVA

  1. Pieniä tuote-eriä tehtäessä pektiini sekoitetaan useimmiten sokeriin suhteessa 1:5, jolloin sokeri toimii erottavana aineena pektiinijyvästen välillä ja estää pektiinin paakkuuntumisen. Suurempia eriä tehtäessä kannattaa valmistaa pektiiniliuos.

PEKTIINILIUOKSEN VALMISTUS:                

25 g

pektiiniä

125 g

sokeria

350 g

vettä

Sokeri ja pektiini sekoitetaan keskenään hyvin. Seos lisätään kiehuvaan veteen ja sekoitetaan tasaiseksi. Keitetään, kunnes pektiini on liuennut, säilytetään yli 60 asteisena. Liuosta voidaan säilyttää 1 vrk, mutta täytyy huolehtia, että lämpötila pysyy yli 60 asteessa ja ettei siitä haihdu vettä, jolloin liuos väkevöityy.1 dl:ssa liuosta on 5 g pektiiniä eli liuos on 5 %:nen.

  1. Pektiini hajoaa keitettäessä. Liian pitkää keittoaikaa on vältettävä.
  2. Pektiini säilytetään kuivassa ja viileässä varastossa. Noin 3 vuoden säilytyksen jälkeen pektiini on menettänyt tehostaan n. 5%. Hyytymisteho voidaan tarkistaa keittämällä koe-erä.
  3. Pektiinit ovat sitrus- tai omenapektiinejä ja niitä saa käyttää hyvän valmistuskäytännön mukaisesti. Pektiinin E-koodi on 440  

C. HAPETTUMISENESTOAINEET

SITRUUNAHAPPO E 330

  • Suojaa tuotetta hapettumisen aiheuttamalta pilaantumiselta; se säilyttää väriä ja suojaa vitamiineja hajoamiselta, käytetään myös happamuuden lisäämiseen
  • Hilloihin, hyytelöihin ja marmeladeihin voi lisätä ilman käyttörajoitusta, suurina määrinä käytettynä tuotteen maku kuitenkin muuttuu
  • Happamuudensäätöaineet lisätään 50 % vesiliuoksina keittovaiheen lopussa

D. SÄILÖNTÄAINEET

SORBIINIHAPPO

E 200

KALIUMSORBAATTI

E 202

KALSIUMSORBAATTI

E 203

  • Tehokkaita hiivoja, homeita ja eräitä bakteereja vastaan happamissa ja lievästi happamissa elintarvikkeissa
  • Käyttömäärä yksinään 1 g/ kg hilloa ja 0,5 g/ l mehua

BENTSOEHAPPO

E 210

NATRIUMBENTSOAATTI

E 211

KALIUMBENTSOAATTI

E 212

KALSIUMBENTSOAATTI

E 213

  • Tehokkaita hiivoja, homeita ja eräitä bakteereja vastaan happamissa ja lievästi happamissa elintarvikkeissa
  • Käyttömäärä yksinään 0,5 g/ kg hilloa ja 0,2 g/ l mehua

Mikäli käytetään sekä sorbiinihappoa tai sen suoloja että bentsoehappoa tai sen suoloja käyttömäärä on yhteensä 1 g/ kg hilloa.

Jos hillon, hyytelön tai marmeladin kuiva-ainemäärä on yli 60 %, ei säilöntäaineita saa käyttää.


Lähteet ja linkit:

Knuutila, Seija & Puljula, Soile. 2009. Keruutuotteiden jalostaminen - verkkoaineisto.
Näyttötutkinnon perusteet/Elintarvikejalostajan ammattitutkinto. 2001.
Palo, Heli. 2007. Marjatietokansio.

www.arktisetaromit.fi
www.mmm.fi
www.tyrni.fi/

Kuvat:

Knuutila, Seija


   Tulosta tämä sivu